Toivo saavutti kunnioitettavan viiden kuukauden iän! Kyllä aika kuluu nopeasti:)
Viiden kuukauden ikäinen Toivo on reilun 67 cm pitkä ja painaa 8,3kg. Verrattuna pötköttelevään vastasyntyneeseen taitoja on tullut roimasti lisää. Lelut ovat tärkeitä, koko ajan olisi kiva pitää jotain käsissä ja maistella. Hampaita ei vielä näy mutta kuolaa suusta valuu niin paljon että ihme jos kohta ei valkoista reunaa ikeneen ilmaannu.
Selältä vatsalle käännytään sujuvasti ja suorastaan pakkomielteisesti:) Toisinpäinkin homma sujuu, muttei ole niin helppoa ollenkaan enää. Joskus sekin taito oli paremmin hallussa, mihin lienee nyt unohtunut? Istuminen ja eteenpäin liikkuminen olisivat haluttuja oppeja, mutta vielä eivät nuo hommat onnistu. Ja se harmittaa!
Viiden kuukauden ikäinen Toivo tykkää leluista, laululeikeistä ja seurasta. Kutittaminen kelpaisi koska vaan, nauru on aina poikaa!
Toivo ei ole mikään nynnerö, rajummatkin leikit ihastuttavat. Äidin olkapäillä on kiva leikkiä ihhahhaa-laulun tahdissa, pää alaspäin roikottaminen ja kuperkeikat saavat hymyn huulille. Huippuihanaa on pötköttää äidin 'käsipainona', nosteltavana ylös ja alas.
Toivo tykkää kasvissoseista, perunaporkkana ja perunaporkkanamaissi ovat suosikkeja. Hedelmäsoseet maistuvat hieman huonommin, mutta kyllä Toivo on oikein reipas syömään kaiken kaikkiaan. Rintamaito on vielä ykkönen, vaikka välillä jo itku tuleekin kun äiti antaa ruokaa vain puoli purkillista. Maitohörpyt päälle auttavat kuitenkin tässä surussa loistavasti.
Toivo tykkää yli kaiken myös äidistä. Isi on kiva leikittäjä, sisaruksetkin ovat mielenkiintoisia, mutta äidistä ollaan tällä hetkellä hyvin riippuvaisia. Vierastaminen jatkuu aika kovana, mutta äidin sylistä on kyllä mielenkiintoista katsella maailmaa ja vieraitakin ihmisiä.
Ja oma koira on hauska! Toivo ei pienempänä reagoinut koiraan oikein mitenkään, mutta nyt se on jo kiinnostava ja juttelun kohde kun tulee viereen. Toivo on oppinut taputtamaan koiraa ja nyt kun koiran karva on lyhyt, ei onneksi saa otettua turkista pahasti kiinnikään:)
tiistai 22. syyskuuta 2009
maanantai 21. syyskuuta 2009
Syksyisiä kuulumisia
Syksy onkin tullut yllättävän nopeasti! Vähän aikaa sitten oli vielä kesäistä, mutta nyt joka puolella on kauniin keltaisia ja punaisia syksyn lehtiä. Lämmintä auringonpaistetta on toki vielä, mutta
aurinko ei enää lämmitä niin kuin muutama viikko sitten vaan maasta hohkaa kirpeän viileää ilmaa. Pimeä tulee iltaisin jo ajoissa ja aamutkin ovat hämäriä.
Toivon kanssa harrastetaan vaunulenkkejä maisemia katsellen. Pikkuinen täyttää tällä viikolla 5 kuukautta eikä enää heti nukahda vaunuihin vaan saattaa olla hereillä helposti puolikin lenkkiä ja katsella ympärilleen. Vaunuista onkin saanut laittaa jo suosiolla kantokopan pois ja alkaa käyttää alta löytyvää ratasistuinta.
Yhdistelmävaunut ovat loistava idea! Toivon isollasiskolla oli kymmenisen vuotta sitten tavalliset vaunut makuukopalla, joten tässä ikävaiheessa lenkillä piti kuljettaa mukana tyynyjä, joilla utelias matkustaja tuettiin istuma-asentoon. Toivo sen sijaan istuu ajoneuvonsa istuin tuettuna puoli-istuvaan asentoon. Kun alkaa unettaa, istuin on helppo laskea makuuasentoon, laittaa vaunun kuomu ylös ja jatkaa lenkkiä ilman sen kummempia järjestelyitä.
Viiden kuukauden ikäinen pikkumies kääntyilee kärppänä selältä mahalleen, pyörii reippaasti sekä mahalla että selällä ollessaan ympäri kiinnostavien asioiden perässä ja laittaa kaiken löytämänsä suuhun! Istuminen ei vielä suju kovin hyvin, syöttötuolissa pitää olla kunnolla tuettuna. Eteenpäin olisi jo intoa päästä ja helposti meneekin hermo kun lelut karkaavat ulottumattomiin. Ryömiminen ei kuitenkaan vielä Toivolta onnistu. Ajatus on silti jo syntynyt pojan mielessä, että tuollaistakin taitoa tarvitsisin, joten saapa nähdä miten opettelu etenee...
aurinko ei enää lämmitä niin kuin muutama viikko sitten vaan maasta hohkaa kirpeän viileää ilmaa. Pimeä tulee iltaisin jo ajoissa ja aamutkin ovat hämäriä.Toivon kanssa harrastetaan vaunulenkkejä maisemia katsellen. Pikkuinen täyttää tällä viikolla 5 kuukautta eikä enää heti nukahda vaunuihin vaan saattaa olla hereillä helposti puolikin lenkkiä ja katsella ympärilleen. Vaunuista onkin saanut laittaa jo suosiolla kantokopan pois ja alkaa käyttää alta löytyvää ratasistuinta.
Yhdistelmävaunut ovat loistava idea! Toivon isollasiskolla oli kymmenisen vuotta sitten tavalliset vaunut makuukopalla, joten tässä ikävaiheessa lenkillä piti kuljettaa mukana tyynyjä, joilla utelias matkustaja tuettiin istuma-asentoon. Toivo sen sijaan istuu ajoneuvonsa istuin tuettuna puoli-istuvaan asentoon. Kun alkaa unettaa, istuin on helppo laskea makuuasentoon, laittaa vaunun kuomu ylös ja jatkaa lenkkiä ilman sen kummempia järjestelyitä.
Viiden kuukauden ikäinen pikkumies kääntyilee kärppänä selältä mahalleen, pyörii reippaasti sekä mahalla että selällä ollessaan ympäri kiinnostavien asioiden perässä ja laittaa kaiken löytämänsä suuhun! Istuminen ei vielä suju kovin hyvin, syöttötuolissa pitää olla kunnolla tuettuna. Eteenpäin olisi jo intoa päästä ja helposti meneekin hermo kun lelut karkaavat ulottumattomiin. Ryömiminen ei kuitenkaan vielä Toivolta onnistu. Ajatus on silti jo syntynyt pojan mielessä, että tuollaistakin taitoa tarvitsisin, joten saapa nähdä miten opettelu etenee...
maanantai 14. syyskuuta 2009
Päivärytmi
Toivolla alkaa nyt olla melko selkeä päivärytmi. Aamu alkaa klo 7-8 maissa. Silloin juodaan maitoa, jonka jälkeen Toivo juttelee ja hymyilee kovasti. Meillä on tapana antaa Toivolle leluja aamupusujen ja vaipanvaihdon jälkeen ja antaa Toivon leikkiä yksin hetki. Tämä yksinleikki-idea on saatu Anna Wahlgrenin Lapsikirjasta:)
Toivo viihtyy melko loistavasti itsekseen aamuisin, kiljuu leluilleen iloisesti ja antaa muille mahdollisuuden aamutoimiin ja äidille rauhallisen aamupalahetken.
Aamulla Toivo on hereillä vain noin tunnin jonka jälkeen nukahtaa helposti omaan sänkyyn tai äidin ja isän viereen. Omaa sänkyä on alettu suosia pikku hiljaa enemmän, koska Toivo jo pyörii ja kääntyilee niin että on pelko sängystä putoamisesta!
Kunnolla päivä alkaa 10-11 maissa, jolloin herätään aamupäiväunilta. Kasvissoselounas on puoli kahdentoista paikkeilla ja tästä on nykyään jo vaikea poiketa, se on Toivolle tärkeä ateria! Toivo syö mukisematta puoli purkkia porkkanaa, perunaa, maissia tai kukkakaalia ja juo mukista vettä. D-vitamiinitipat ovat ohjelmassa tämän aterian päälle ja ne otetaan myös suuremmitta vastustuksitta vaikka irvistysten kanssa.
Seuraavat päiväunet alkavat parin tunnin päästä edellisiltä herättyä, eli noin klo12-13. Nämä unet ovat yleensä melko pitkät, joskus kaksikin tuntia. Kolmen aikaan Toivo syö puoli purkkia hedelmäsosetta. Hedelmä ei yllättäin ole kovin suosittua toisin kuin kasvikset ja puolen purkin tavoitteesta jäädään usein! Siksi luultavasti tämä ateria ei olekaan kovin tärkeä ja Toivolle kelpaa vallan mainiosti tilalle pelkkä maitokin. Jota siis edelleen saadaan rinnasta, ei pullosta:)
Alkuillasta Toivo nukkuu vielä kolmannet unet alkaen neljän-viiden aikaan. Joko nämä tai edelliset nukutaan ulkona vaunuissa ja varsinkin jos äiti kävelee samalla vaunujen kanssa, saattavat nämä unet jäädä hiukan turhan lyhyiksi. Nimittäin illalla pitäisi yrittää valvoa edes puoli yhdeksään ja tämä viimeinen päivän valveillaolohetki sisältääkin paljon sylittelyä ja erilaisia keinoja pitää poika väsymyksestään huolimatta tyytyväisenä. Yleensä tässä kohtaa on ohjelmassa ainakin vauvahierontaa, velli noin kahdeksan aikaan ja miltei jokailtainen kylpy. Kylvyssä Toivo on aina tyytyväinen!
Yöunille mennään 20.30-21 iltaimetyksen ja kehtolaulun saattelemana. Ja se lauluhan on Sininen uni: Joka ilta kun lamppu sammuu...:)
Yöllä sitten syödään yleensä kerran, kolmen ja kuuden välillä joskus. Muuten Toivo on ihan mukavan hyväuninen vauva:)
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Vauvajumppaa
Toivo aloitti vauvajumpan. Ja kivaa oli! Mukana oli kahdeksan vauvaa iältään 1,5-8 kuukautta ja äidit pääsivät jumppauttamaan pikkuisia ja jumppaamaan itsekin. Syksyn aikana on luvassa välillä rauhallisemman kuuloista 'keinuttelua' sekä myös äideille hiki pintaan 'vauvabicin' avulla, jumppapainona omat vauvat:)
Toivo tykkäsi paitsi muiden vauvojen näkemisestä, myös kuperkeikoista! Äitiä hiukan pelotti roikottaa poikaa ylösalaisin, mutta Toivossa on selvästi rämäpään alkua, tykkäsi kovasti! Vauvajumppa kesti puoli tuntia, juuri sopiva aika tämänikäisille.

Jumpan lisäksi kuulumisiin kuuluu vähän inhottavampia rokotuksia. Toivo osallistuu pneumokokkirokotetutkimukseen, eli saa joko pneumokokkipiikin, hepatiitti a- tai b-rokotteen. Mikä meidän rokote on, selviää vasta parin vuoden sisään. Jokatapauksessa jokin hyöty tutkimuspiikeistä on ja parempi ollakin, sen verran inhottavaa pistäminen Toivon mielestä on. Lisäksi rokotuksesta seurasi kärttyisyyttä, eli varmaankin lihassärkyä sekä pientä lämmönnousua samana iltana.
Toivo tykkäsi paitsi muiden vauvojen näkemisestä, myös kuperkeikoista! Äitiä hiukan pelotti roikottaa poikaa ylösalaisin, mutta Toivossa on selvästi rämäpään alkua, tykkäsi kovasti! Vauvajumppa kesti puoli tuntia, juuri sopiva aika tämänikäisille.
Jumpan lisäksi kuulumisiin kuuluu vähän inhottavampia rokotuksia. Toivo osallistuu pneumokokkirokotetutkimukseen, eli saa joko pneumokokkipiikin, hepatiitti a- tai b-rokotteen. Mikä meidän rokote on, selviää vasta parin vuoden sisään. Jokatapauksessa jokin hyöty tutkimuspiikeistä on ja parempi ollakin, sen verran inhottavaa pistäminen Toivon mielestä on. Lisäksi rokotuksesta seurasi kärttyisyyttä, eli varmaankin lihassärkyä sekä pientä lämmönnousua samana iltana.
tiistai 1. syyskuuta 2009
Vierastamista

Vierastaminen on saapunut meille! Ensin hiukan asteittain, pientä tyytymätöntä ääntä vieraiden ihmisten tullessa liian lähelle. Sitten sama tutummille, ärtymyksen ääni lisääntyy ja lopulta vain äiti kelpaisi! Äidin mielestä samalla kertaa kovin imartelevaa ja sydäntä lämmittävää mutta myös kovin hankalaa.
Vauva on nyt sosiaalinen ihminen ja vauvalla on myös oikeus sanoa ettei tämä kelpaa. Nyt vain äiti on tärkeä. Niin luonnollista ja ymmärrettävää mutta pitää toivoa että myös mummit, kummit, siskot, serkut ja muut ymmärtävät Toivoa:) Ei pidä loukkaantua, tämä on vaihe joka vain on läpikäytävä!
Onneksi Toivo heltyy totisena jäämään muidenkin hoitoon jos äidin on pakolta mentävä johonkin. Mutta ennen niin leveä hymy saattaa olla tiukassa. Se palaa kyllä vielä, entistä iloisempana! Sitä odotellessa, lohduttautukaa katselemalla hymyyn etuoikeutetun äidin nappaamaa valokuvaa:)
Tilaa:
Kommentit (Atom)
